Sivut

torstai 21. elokuuta 2014

Opiskeluasiaa - Tartto FAQ


Täällähän on sutinaa! No, tässä kun sai blogi-vauhtia päälle, niin antaa mennä nyt sitten. Tämän blogin mailiboksissa on ollut "jo hetken aikaa" muutama vastaamaton maili, jotka olen suoraan sanottuna unohtanut sinne. Muusta minulta ei juuri kysytä kuin Tartossa opiskelusta, joten laitetaan tänne nyt sitten vastauksia kaikille nähtäväksi.

Huomautan tässä vaiheessa, että minä en ole Tartossa opiskelun suhteen minkäännäköinen auktoriteetti. Kuulun kyllä Tarton Suomalaisten Lääketieteen Opiskelijoiden hallitukseen tällä hetkellä, mutta tässä blogissa esitetyt mielipiteet ovat puhtaasti minun omiani. Tarttoon hakemiseen liittyvät kysymykset voi "virallisesti" esittää tähän sähköpostiosoitteeseen: taslo.opiskelijainfo (A) gmail.com. Tämä on opiskelijajärjestömme mailiosoite, ei koulun. Vastailen näihin juttuihin ja kirjoittelen ns. omaksi ilokseni, joten jos sinulla on hakemisesta tai opiskelusta enemmän kysyttävää, niin suositan laittamaan sähköpostia ylläolevaan mailiosoitteeseen tai suoraan Tarton yliopistolle.

Kaksi aihealuetta herättää Tarton lääkikseen liittyen kaikista eniten kysymyksiä: rahoitus, sekä kemian ja fysiikan opiskelu. Isken tähän nyt vastauksia, joita olen laittanut joskus sähköpostitse aiheesta kyseleville.



Rahoitus

Kuten yleensä ulkomailla, Tartossa opiskelu on maksullista. Viime vuonna aloittaneille opiskelijoille systeemi muuttui täysin, sillä koko tutkinto on jatkossa järjestetty englannin kielellä. Hintaa 6 vuoden opiskeluille tulee noin 70 000 e. Ymmärrettävästi opintojen rahoitus mietityttää, sillä kyseessä on iso, iso raha. Lukukausimaksut hoidetaan 2 erässä lukukauden aikana, ja kyllä se useamman tonnin tilisiirto hieman kirpaisee.

Suoraan sanottuna en tiedä juurikaan, millä muut suomalaiset nykyään rahoittavat opintonsa. Ymmärtääkseni monilla on mm. laina pankista ja/tai vanhemmilta, tai sitten vanhemmat ovat lupautuneet hyväntekijöiksi. Opintojen rahoittaminen työnteolla Virossa on mahdotonta ja kannattamatonta, ja Suomessa töissä käyminen erittäin hankalaa opiskelujen intensiivisyyden vuoksi. Sitäkin kyllä tapahtuu (varsinkin myöhemmillä vuosikursseilla), joskin touhu käy aika raskaaksi jossain vaiheessa. Pakolliset läsnäolot kursseilla eivät juurikaan jousta.

Olen itse ns. "edellistä" sukupolvea, jolle maksut olivat nykyistä alhaisemmat, ja juuri sain itse nyt Viron valtion rahoittaman stipendipaikan. Oma opiskeluni on siis loppuajalta ilmaista, koska opiskelen viron kielellä. Jatkossa Tarttoon tuleville ei tämä ole enää mahdollista, vaan opinnoista täytyy varautua maksamaan täysi hinta kuuden vuoden ajalta. Koska vironkielisestä opiskelusta ei jatkossa enää veloiteta mitään, on ns. "enkkuryhmä" yliopiston ainoa rahanlähde. Tästä syystä en usko, että kukaan englanninkielisestä ryhmästä myöskään lentää koulusta ulos, jos vain yritystä löytyy. 

Lentääkö sieltä oikeasti ulos, jos ei pärjää?

Lyhyt vastaus on "kyllä". Pidempi vastaus on sitten hieman mutkikkaampi. Tartossa kurssin loppukoetta eli eksamia saa yrittää tehdä 3 kertaa, jonka jälkeen oppilas eksmatrikuloidaan, eli potkaistaan koulusta ulos. Käytännössä heikon koemenestyksen yllättäessä suurin osa menee ensimmäiseen uusintaan, kun se järjestetään (eli yleensä parin viikon sisään ensimmäisestä kokeesta). Jos uusinta feilaa, on optiona tehdä toinen uusinta (eli viimeinen yritys) kun se järjestetään, tai pitää välivuosi, ja sen jälkeen tulla tekemään koe. Jos kolmannesta eksamista napsahtaa hylsy, on potkut luvassa välivuoden pidosta huolimatta, se ei siis "nollaa" yrityskertoja.

Jotkut vanhemmat opiskelijat ovat kertoneet, että välillä noiden uusintojen välillä on vain päivä tai pari aikaa, joten ihan alusta lähtien kannattaa panostaa siihen ensimmäiseen kokeeseen, eikä ajatella jättävänsä jotain "sit uusintaan". Täällä Tartossa se on vähän huono taktiikka. Olen ymmärtänyt, että eksmatrikuloinnin suhteen säännöt ovat muuttuneet nyt lähiaikoina, enkä ole tämän koko kuvion kanssa ihan kartalla. Ilmeisesti nyt potkuja ei tulisi ihan niin ankarasti, vaan välivuoden pidon jälkeen voisi päästä jatkamaan samasta kohdasta, tai jotain sellaista. En toisaalta ole myöskään ajatellut feilata mitään eksameita, joten tätä ehtii miettimään lisää sitten, jos hylsy napsahtaa :-)


Paljonko kemiaa ja fysiikkaa tulee osata?

Molempia on ensimmäisenä lukukautena yksi kurssi, ja kemia vaihtuu sen jälkeen puolentoista vuoden biokemian kurssiin. Fysiikan kurssista merkittävin osa on biofysiikkaa, joka on teknisyydestään huolimatta ihan kivaa ja mielenkiintoista. Biofysiikka käsittää esimerkiksi hermosolun sähkövarauksen toiminnan ja liikkumisen, miten silmä tai korva toimii fysikaalisesti, miten veri kiertää suonissa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat, jne. Varsinainen fysiikan osio valitettavasti on todella puuduttava, mutta läpipääsyn kannalta ei onneksi kovin merkityksellinen. Samoja asioita käsitellään ja laajennetaan sitten kakkosvuonna fysiologian kurssilla.

Kemia on sitten monelle, myös itselleni, ollut se isompi murheenkryyni. Tämä on johtunut lähes täysin opetukseen liittyvistä tekijöistä, jotka ovat kuluneen vuoden aikana muuttuneet merkittävästi. En siis tiedä, mitä tuleville vuosikursseille on tarjolla kemian kurssin suhteen. Sen sanon kuitenkin, että KAIKKI on kiinni omasta osaamisesta ja opiskelusta - itselläni ei ollut minkäänlaista kemian taustaa, ja olin yksi hyvin harvoista, jotka eivät joutuneet uusimaan yhden yhtä kemian välikoetta (joita oli paljon).

Pari juttua auttoi: katsoin läpi varmaan kaikki Khan Academyn ja New Bostonin opetusvideot, ja niistä oli iso apu. Wikipediaa suurkulutin myös, koska en omistanut mitään hyvää oppikirjaa, ja koululta saadut materiaalit olivat ns. "wikipedia-pohjaisia". Kannattaa tsekata kemian ja fysiikan artikkeleista Wikipedian Simple English -kieli, jossa asiat on väännetty rautalangasta nopeasti omaksuttavaan muotoon. Materiaalia ja ulkoa opeteltavaa oli meillä ainakin paljon, ja päädyin lopputulokseen, että apinamainen kaavojen ulkoa opettelu on itselleni nopein keino päästä kokeista läpi. Labratöissä kannattaa koittaa löytää pariksi joku, jolla on vähän kemian osaamista, siitä oli tosi iso apu. Kemian laskukokeeseen meinasin aluksi hajota, mutta harjoittelemalla ne laskut alkoivat sujua. 

Kemia vaihtuu biokemiaan ekan lukukauden jälkeen, ja biokemma on jo onneksi vähän relevantimpaa ja järkevämpää. Tokana vuonna se on parhaimmillaan jo ihan kivaa. Oma osaamiseni kurssin alussa oli sitä luokkaa, etten tiennyt kemiallisten kaavojen väkkyröiden ja kiemuroiden edes tarkoittavan hiiltä. Orgaanista kemiaa osaavat saavat nauraa nyt :-) Biokemian loppuarvosana molempina vuosina oli silti A, joten jälleen kerran oma työ merkkaa kaikista eniten. Kurssin alussa on vaan tyhmä ja turhautunut olo, mutta onpahan motivaatiota opiskella.

Mitäs nää kiemurat nyt meinaskaan?

Paljonko SAT-kokeesta tarvitaan pisteitä?

Ei hajuakaan. Sisäänpääsykriteerit ovat muuttuneet joka vuosi, ja SAT Biology on nykyisin vain yksi hakuvalintaan vaikuttavista tekijöistä. Vinkkejä kokeeseen löytyy kyllä tästä blogista, mutta en osaa suoralta kädeltä heittää mitään "varmaa" pistemäärää.

Minkälainen kaupunki Tartto on?

Tartto on kiva paikka, ja suurin osa suomalaisista asuu keskustan lähettyvillä. Tartto on noin 100 000 asukkaan kaupunki, eli suunnilleen Lahden kokoinen. Itse asun koulua lähempänä, noin 20 min kävelymatkan päässä keskustasta. Aika rauhallinen tämä koko kaupunki on, jos nyt ei laske mukaan kaupungin vilkkainta tietä (Riia). Itse asuin ekan vuoden Riian varrella ytimessä, mutta muutin tänne vähän kauemmas, ja olen viihtynyt hyvin. Suomalaiset asuvat yleensä hyvissä ja paikalliseen tasoon nähden kalliissa asunnoissa, ja asumiskuluihin menee keskimäärin varmaan jotain 300 ja 500 e väliltä. Paikallisena erikoisuutena ns. kommunaalit, eli lämmityskulut, jätehuolto, vesi, yleisten tilojen siivous yms. tulevat vuokran päälle maksettaviksi, ja vanhoissa taloissa voivat olla hyvinkin korkeita. Joissain asunnoissa kommunaalit on sisällytetty vuokraan. Kämppää vuokratessa kannattaa tiedustella, kuinka isoiksi kommunaalit nousevat talvella.


Treenimahdollisuuksia löytyy vaikka minkälaista - kuntosaleja on useampia, sekä tanssikouluja, joogapaikkoja, uimahalli yms. Tarton suomalaisten lääkisopiskelijoiden ry (TaSLO) järkkää kaikennäköistä kivaa ohjelmaa, mm. sulkapalloa, beach volleytä, joogaa, venyttelyä, crossfitiä jne. Treenikavereitakin löytyy kyllä, täällä elää aktiivista porukkaa :)

Kaupungissa on myös reilu parikymmentä tuhatta opiskelijaa, joten iltaohjelmaakin löytyy lähes vuoden jokaiselle päivälle. Itse en ole kova tyttö käymään baareissa, mutta a) niitä riittää ja b) alkoholi on varsin edullista.


Tulihan tuota nyt kirjoitettua! Kysymyksiä saa kyllä laittaa mullekin, mutta pyrin jatkossa vastailemaan niihin etupäässä täällä blogissa, jotta muutkin voisivat mahdollisesti vastauksista hyötyä. Ihan hyvä itsellekin välillä miettiä näitä opiskeluasioita, varsinkin kun kesälaitumilta pitäisi palailla koulunpenkille jo reilun viikon päästä... :-)

4 kommenttia:

  1. Onko fysiikka samanlaista kun lukiossa? Vai kohdistuuko se pelkästään lääketieteelle?
    Ja vielä, olen lukenut jotain blogeja opiskelusta Tartossa, ja nyt on tullut sellainen fiilis että "apua!". Saa sellaisen kuvan, että opiskelu siellä on lähes mahdotonta, ja koska eksmatrikulaation riski on niin suuri, että et saa muuta kun ison lainan jos pääset opiskelemaan. Tai sitten jos opinnoista jollain ihmeellisellä tavalla selviää, niin ei ole ihminen enää sen jälkeen.
    Sinun kokemuksella, hakisitko tänä päivänä kun tiedät mitä se on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä minkälaista lukion fysiikka on, kun en koskaan lukenut pakollista enempää. Kuten tuolla kirjoittelin, perusfysiikan osio on puuduttava (mutta ei merkittävä) ja biofysiikka on kivaa ja käytännössä jo fysiologian puolella pitkälti.
      Kyllä hakisin ehdottomasti uudestaan, ja olen suositellut tätä paikkana tutuille :-) Silloin kun on tarvis, mennään kyllä kovaa, mutta ei täällä tarvitse ympärivuorokautisesti lukea. Välivuodelle joutuu suomalaisista silloin tällöin yksittäiset ihmiset, ja yleensä asiaan liittyy muutakin kuin se, että ihminen ei yksinkertaisesti lukenut tarpeeksi (ts. henk. koht. ongelmat, motivaation puute tms). Tyhmyydestä ei kukaan jää luokalle. Varsinainen eksmatrikulointi on oikeasti sitten jo todella harvinaista. Tämä on viimeinen juttu, mitä kannattaa täällä pelätä :-)
      Paineensietokyky täällä nousee, mikä on mielestäni vaan hyvä asia. Eli siis, hakisin kyllä heti uudestaan :-)

      Poista
  2. Moi! Kiitos tosi hyvästä postauksesta, josta oli oikeasti hyötyä!! Mulla olis semmonen kysymys, että kun tossa ylempänä kerroit, että et lukenut fysiikkaa enempää kuin yhden pakollisen, niin olivatko asiat ihan mahdottomia aluksi vai oliko ne ihan ymmärrettäviä? Myös sitä kyselisin että kuinka aikaisin aloit sat-kokeeseen lukea ja haitko suomessa mihinkään lääketieteelliseen? Mistä ja milloin keksit hakea tartoon? Kiitos jo etukäteen jos vastaat! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! SAT-koeluku riippuu itse kullakin lähtötasosta. Itse en lukenut ihan hirveästi, muistaakseni kerran hyvin tuon Barron'sin kirjan, koska bilsa oli ihan hyvin mielessä ja tarttui myös nopeasti tehokkaalla opiskelulla. Suomeen en koskaan hakenut, vaan suoraan tänne. Eräs kaveri opiskeli täällä Tartossa ja hänen kauttaan sitten innostuin :-)

      Mitä tuohon fysiikkaan tulee, niin kyllä mä ihan pihalla olin aluksi sen perusfysiikan kanssa. Mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta, ja youtube-videoiden ihmeellisessä maailmassa hankalatkin asiat muuttuvat ihan ymmärrettäviksi. On hyvä muistaa, että se perusfysiikan (hankalampi) osio ei oikeasti ole kovin merkityksellinen kurssin kannalta - biofysiikka puolestaan on järkevää, loogista ja ihan mukavaa, ja se on tärkeämpi osio. Fysiikasta tai kemiasta ei ihan oikeasti kannata olla huolissaan, kellään ei jää opiskelu niistä kiinni :-)

      Poista