Sivut

perjantai 22. helmikuuta 2013

Tarton lääkishaku 2013

Olen antanut odottaa tätä postausta vähän turhan pitkään, mutta uuden lukukauden alkamisen sekä auki olevan yliopistohaun kunniaksi olkoot nyt tämän aika. Ensi viikolla on myös ensimmäiset histologian ja biokemian tentit, joten mitä muuta sitä tekisikään kuin välttelisi lukemista? :-D Kaikille jotka ovat laittaneet mailia - pahoittelut, etten ole vastannut aiemmin. Toivottavasti tämä postaus vastaa kysymyksiinne :-)


Hakuvaatimukset

Hakuprosessi on "minun ajoistani" (=viime vuodesta) muuttunut varsin radikaalisti. Kuten aiempina vuosina, vuosi sitten sisään haettiin käytännössä mahdollisimman kovalla SAT Biology -tuloksella, tänä vuonna motivaatiokirje määrittää 100% pisteistä ja hakuehtona on 640 pisteen minimitulos SAT Biologysta. Suomalaisten hakijoiden tulee olla valmistuneita ylioppilaita.

Motivaatiokirje

Tästä on kyselty jonkin verran, ja valitettavasti en oikein osaa auttaa. Kun itse hain Tartoon, ei motivaatiokirjettä otettu arvostelussa huomioon lainkaan. Kirjoitin sen kuitenkin ja liitin hakemukseen, lähinnä itseäni varten. Kerroin mm. miksi haluan lääkäriksi, millaisia kokemuksia minulla on ollut valmennustyön parissa ja miksi haluan nimenomaan Tarttoon. En tiedä lainkaan, millaisilla kriteereillä motivaatiokirje arvostellaan, joten kannattaa varmaan olla vaan rehellinen - mulla nousi aika paljon tunteita pintaan kirjettä kirjoitellessani, ja se oli musta ihan hyvä merkki. Netistä löytyy pilvin pimein ohjeita motivaatiokirjeiden tekemiseen, joten niitä voi googlailla vinkkejä halutessaan. Tsemppiä kirjoittamiseen, muuta en oikein osaa sanoa :-)

SAT Biology E/M

640 pisteeseen yltäminen ei ole todellakaan vaikeaa, ja pitäisi onnistua ilman kauheaa pänttäämistä jos lukiossa on biologiaa opiskellut. Yksi hyvä kokeeseen valmistava kirja (esim. Barron'sin SAT Biology) riittää mielestäni, sekä tietysti netistä löytyvä ilmaismateriaali (Sparknotes, Wikipedia). Kokeessa voi valita joko Ecology (E)- tai Molecular Biology (M) -painotuksen, mutta näillä on hyvin vähän merkitystä - käytännössä molemmat alueet pitää osata, ja niiltä kysytään yhteensä 60 kysymystä. Valitsemasi painotuksen mukaan vastaat vielä 20 lisäkysymykseen. Opiskele siis molempia osa-alueita. Mikäli lääkis kiinnostaa, niin M-painotus on aika luonnollinen valinta, ja E-alueen kysymykset taksonomiasta, lintulajeista, kukkien osasista ja erinäisista madoista voivat olla hankalia. Vaikka tietäisit vastauksen kysymykseen, voi oikea vastaus olla sanaston osaamisesta kiinni. Hyväkään englannin kielen taso ei välttämättä pelasta spesifin sanaston kanssa, joten itselle vieraat alueet kannattaa lukea hyvin ja monipuolisesti.


Kannattaa ehdottomasti opiskella suoraan englanniksi sen sijaan, että lukisi suomeksi ja kertailisi vähän sanastoa englanniksi. Jos bilsankirjat on olemassa valmiiksi suomen kielellä, niin niiden tukena kannattaa käyttää Sparknoteseja tai jotain muuta englanninkielistä lähdettä. Harjoituskokeita kannattaa myös ehdottomasti tehdä (näitä löytyy kokeisiin valmistavista kirjoista, voi tilata Amazonista), mutta huomio - Collegeboardin sivuilta löytyvät harjoituskysymykset ovat tasoltaan ihan liian yksinkertaisia. Itse kokeen kysymykset ovat haastavampia ja lisäpaineita tuo ajanpuute, joten itse koetilannetta kannattaa tarvittaessa harjoitella kellotettuna.

That being said, 640 pistettä on mielestäni hyvin matala pistemäärä, johon yltämisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Luin ensimmäiseen kokeeseeni 5 h edeltävänä päivänä, ja sain sillä 720 pistettä. Hyvällä englannin kielen taidolla ja nopeudella pääsee jo pitkälle. Mikäli 640 pisteen saaminen tuntuu ylivoimaiselta, voi täällä Tartossakin olla vaikeaa.

Viimeinen mahdollisuus tehdä testi on 4.5., se ehtii vielä mukaan hakuun. SAT Biology -kokeen tiedot ja päivät löytyvät Collegeboardin sivuilta. Muista rekisteröityä ajoissa. Tulokset lähetetään suoraan haluamaasi yliopistoon, niitä EI voi lähettää itse.

Byrokratia

Ylivoimaisesti tylsin, kallein ja turhauttavin osuus - paperien pyörittäminen. Tarvitset:

  • aidoiksi todistetut kopiot alkuperäisistä lukion päästötodistuksesta ja YO-papereista. Hae näihin leimat joko maistraatista (maksullinen) tai YO-lautakunnalta YO-todistukseen (maksullinen) sekä oppilaitoksesta päästötodistukseen (tietääkseni ilmainen, kysy koulustasi).
  • auktorisoidun kääntäjän tekemä käännös lukion päästötodistuksesta sekä YO-todistuksesta. Kääntäjiä löydät esim. täältä. Lähetin tarjouspyynnöt useille kääntäjille ja lopulta maksoin muistaakseni viitisenkymppiä kaikkien tarvittavien paperien käännöksistä, leimoista ja kopioista. Kääntäjän tulee jossain vaiheessa nähdä alkuperäispaperit livenä, joten varaudu menemään paikan päälle tai keksimään joku muu ratkaisu. 
  • kopio voimassa olevasta passista.
  • skannaukset kaikista ylläolevista.
Hakiessasi siis liität hakuapplikaatioon skannaukset papereista, lähetät postitse virallisiksi todistetut kopiot alkuperäispapereista sekä viralliset (leimalliset) kopiot virallisista käännöksistä ja sisään päästessäsi näytät syksyllä aidot paperit paikan päällä hakutoimistossa (helpoin ja mukavin osuus :-). Jee jee.


NB! Näin homma meni viime vuonna - varmistathan itse, että sinulla on kaikki oikeat paperit oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tarton hakutoimistoon voi hyvin laittaa mailia tai soittaa kysymyksineen, jos jokin asia on epäselvä.

Medicine 13/14

Huomattava muutos opetusohjelmaan on se, että jatkossa koko 6-vuotinen tutkinto opiskellaan englanniksi. Meidän vuosikurssimme on viimeinen, jolla kieli vaihtuu 2 vuoden jälkeen viroon. Klinikkavaiheen englanninkielinen toteutus on vielä ilmeisesti auki, mutta potilaiden kanssa kommunikointi toteutetaan todennäköisesti osittain tulkaten, osittain viroksi (viron opetusta lisätään kahteen kertaan viikossa, ja opetus jatkuu läpi koko opintojen.) Suomalaisille viron kieli ei todennäköisesti tuota ongelmia, mutta muiden maiden hakijoille pari tuntia viikossa tuskin riittää kielen oppimiseen - varsinkin, kun on muutama muukin (tärkeämpi) aine opiskeltavana.

Muutokset tutkinnossa heijastuvat myös lukukausimaksuihin. Tutkinnon hinta nousee aika rajusti; kun me maksamme 7800 e vuodessa englanninkielisestä opetuksesta ja parin vuoden jälkeen muutaman tonnin vähemmän vironkielisestä, ensi vuodesta eteenpäin lukuvuosimaksu on noin 11 000 e vuodessa, ilmeisesti loppuun asti.

Raha-asioita miettiville - jos asia on sinulle tärkeä, rahoitus mitä todennäköisimmin järjestyy jollain lailla. Opiskelu voi olla kallista, mutta se järjestyy. Opetuksen hinta on mielestäni jo todella suolainen, mutta tulisin siltikin itse varmasti tänne uudestaan.


Opiskelu Tarton yliopiston lääkiksessä on joskus enemmän kivaa, joskus vähemmän kivaa (ja joskus ihan skeidaa). Opetuksen taso saattaa vaihdella, mutta kuulemani mukaan paranee klinikkaa kohti. Kokeita on ajoittain todella paljon (käsittääkseni enemmän kuin Suomessa), ja täällä opiskelijoita testataan jatkuvasti. Ainakin nyt opintojen alussa joutuu opettelemaan todella paljon asioita ulkoa - virossa rakastetaan kaikenlaisia listoja ja niiden ulkoaopettelua. Tämä varmaan on yleinen lääketieteellisten opintojen ominaisuus (lääkiksessä nyt vaan pitää opetella esim. satoja latinankielisiä termejä ulkoa), joka ehkä korostuu täällä Tartossa. Opinnot voivat olla täällä myös tietyllä tavalla stressaavampia, sillä koulusta lentää oikeasti ulos 3 hylätyn koeyrityksen jälkeen.

Tartossa on kuitenkin paljon hyviä puolia. En osaa sanoa vielä klinikkavaiheesta, mutta pre-klinikassa englanninkielinen ryhmä on pieni ja tiivis (meitä on 14), ja opetus siten myös kohtalaisen intiimiä. Asioita on helppo kysyä pienessä ryhmässä, ja proffat ehkä jopa muistavat naamasi ja nimesi. Jos tentin teko jonain tiettynä päivänä ei onnistu, voi proffalle laittaa mailia ja sopia oma koeaika. Kuten sanottu, opetuksen taso voi vaihdella, mutta hyvät opettajat ovat sitten oikeasti hyviä, jopa inspiroivia. Suullisia tenttejä on paljon ekasta anatomiankokeesta lähtien, ja täällä oppii sietämään painetta ja stressaavia tilanteita jo aikaisessa vaiheessa. Tarton teoriapohjalla ja Suomessa suoritetuilla harjoittelujaksoilla yltää varsin monipuoliseen osaamiseen.

Vaikka syksy oli minulle paikoitellen raskas, en ole katunut tänne hakemista kertaakaan. Tykkään Tartosta ja Tarton yliopistossa opiskelusta kovasti, enkä edes haluaisi olla missään muualla :-)

Mikäli Tarton lääkiksessä opiskelu kiinnostaa, hakuohjeet löydät täältä. Tsemppiä kaikille hakijoille :-)

27 kommenttia:

  1. Kommentoisin vaan sen verran, etta Suomessa myos arvostetaan taalla suoritettua tutkintoa. Moni taalta valmistunut sanoo olevansa valmis palkkaamaan Tartosta valmistuneen milloin vaan koska "tietaa millaisesta mankelista meidat on vedetty lapi".

    Niin ja vertailun vuoksi syksylla 2011 Tarton ykkosilla oli 33 tenttia, Tampereen ykkosilla 3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa olen kuullut itsekin, niin arvostukseen kuin tentteihin liittyen. Erään tuntemani lääkärin mielipide oli, että Suomessa "sisäänpääsyn jälkeen valmistuu melkein vahingossakin lääkäriksi"... Tästä en tiedä kun en Suomessa opiskele, mutta omat hyvät ja huonot puolensa on varmasti molemmissa. Itse ainakin arvostan opintojen vaativuutta, ainakin varmasti jälkikäteen jossen juuri nyt :-)

      Poista
  2. Pari lisäkommenttia:

    Juuri kun olin maksanut kääntämisistä 150 euroa, kaverini sanoi että yo-lautakunnalta on mahdollista pyytää myös englanninkieliset versiot, hinta taisi olla 20 e paikkeilla. En ole varma koska en itse käyttänyt, mutta kannattaa ottaa selvää.

    Omaan yo-todistuksen kopioon riitti lukion leima ja sihteerin allekirjoitus.

    Isot popit täältäkin syksyn opiskelulle. Oikeastaan kaikki opettajat tosi jees, kunhan hoidat oman osuutesi kunnolla.

    Huomautan myös, että tuota hehkutettua tenttimäärää on turha pelätä, sen suurin tarkoitus on varmistaa, ettei lukeminen ala kuukautta ennen loppukoetta. Noista tenteistä noin puolet olivat sellaisia, että piti oikeastikin vähän panostaa, loput yhden tai kahden illan luvuilla.


    - Jukka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hyvä huomio tuo yo-lautakunta! Muistan nyt, että itsekin tsekkasin tuon vaihtoehdon, mutta koska tapani mukaan en ollut kovin aikaisessa vaiheessa liikenteessä, homma karsiutui siihen. Lautakunnalta pyydetyissä käännöksissä kestää useampi viikko, mutta ne saa paljon halvemmalla. Kääntäjä teki homman muutamassa päivässä. Kääntäjiltäkin kannattaa pyytää tarjouksia, itse maksoin kokonaisuudessaan 50e.

      Mietiskelin itse myös tuota, jos olisi vaan käynyt koululta leimat kaikkiin todistuksiin, mutten ollut varma riittääkö se. Kävin siis maistraatissa, joka oli helpompi vaihtoehto, mutta toki maksullinen.

      Samaa mieltä mäkin olen noista tenteistä, ja oikeastaan ihan hyvä että niitä on pitkin vuotta. Totta kai jokainen tentti on jonkunlainen stressori (kaikista pitää kuitenkin päästä läpi), mutta tuleepahan ainakin opiskeltua ahkerasti läpi vuoden.

      Poista
  3. Hurjalta kuulostaa, jos koulusta lentää ulos 3 hylätyn koeyrityksen jälkeen.
    Kuinka paljon tuota tapahtuu? Onko omalta vuosikurssilta joutunut vielä kukaan lähtemään?
    Entä ylemmiltä?
    Miten suuri on valmistuva vuosikurssi verrattuna aloittavaan vuosikurssiin
    eli kuinka suuri osuus aloittaneista valmistuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ulos lentäminen on yleensä ajankohtainen vasta 3. vuoden syksyllä, joka on sellainen "loppuvastus" ennen kandiksi tulemista. Jos kolmantena syksynä tulee 2 hylättyä, aika moni pitää välivuoden ja tulee sen jälkeen yrittämään kolmatta ja viimeistä kertaa. Välivuoden pitäminen on käsittääkseni yleisempää, kuin että yrittäisi 3 kertaa putkeen (ja lentäisi mahdollisesti ulos). Kyllä näitä sattuu, käsittääkseni miltei jokaisella vuosikurssilla joku jää hylsyjen vuoksi välivuodelle.

      En osaa vastata tuohon valmistuvien vs. aloittavien määrään - valmistuvia oli esim. tänä vuonna vain 6 tms., sillä osa oli pudonnut pois, osa lähtenyt itse ja osa "tippunut" välivuosien takia alemmille vuosikursseilla.

      Poista
  4. Tipahdin tälle:
    "Opiskelu Tarton yliopiston lääkiksessä on joskus enemmän kivaa, joskus vähemmän kivaa (ja joskus ihan skeidaa)."

    Kuulostaa ihan kuin opiskelu muuallakin ja eri aloilla.
    Tsemiä tentteihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, pätee varmaan mihin vaan opintoihin :-D Onneksi yleensä on enemmän kivaa, varsinkin mitä pidemmälle pääsee!

      Poista
  5. Terve,

    Opiskelen itse täällä naapurimaassa Latviassa, meillä on kanssa ollut haastava syksyn alku (aikamoinen muutos Suomen opiskeluihin). Miten teillä on kokeiden suhteen, riittääkö materiaali ja kirjat kokeiden suorittamiseen?
    Meillä on hieman vaihtelua niiden suhteen, koska meidän pääryhmä, josta kv-opiskelijat muodostuu on saksalaiset n. 45%, jotka siis kakkosvuoden jälkeen hakevat takaisin Saksaan suorittamaan kliinistä vaihetta.
    Muuten ei kuin isoja tsemmejä kevääseen! Pian jo se klinikka jakso meitäkin odottaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helou, kiva kuulla teidän "naapurien" kuulumisia myös! :-) Riippuu vähän kurssista mistä materiaaleista kannattaa opiskella, mutta yleensä kurssimatsku on ollut ihan jees. Joillain kursseilla on suoraan sanottu, että lukekaa tästä Wikipediasta ;-) Varsinaisia kirjoja oon tähän mennessä käyttänyt tosi vähän, kurssimatskujen lisäksi ihan netistä etsimällä on pärjännyt.

      Aa teillä on tollainen tilanne. Onnistuuko noiden saksalaisten siis ihan ongelmitta siirtyä takaisin Saksaan kliiniselle?

      Kyllä tässä meillä on vielä pahin edessä ennen klinikkaa (täällä ihan omana käsitteenä tunnettu "kolmosen syksy"), mutta onneksi on vielä aikaa ja energiaa! :-D Kovasti tsemppiä sinnekin opintoihin!

      Poista
    2. Saksalaisilla on toisen vuoden jälkeen suoritettava ns. prekliinisen kokonaisvaltainen testi, jotta tulee oikeutus opiskella klinikkassa. Mikäli suorittaa pre-kliinisen osuuden ulkomailla niin tulee automaatti tuohon preklinikan testiin, kylläkin minimi arvosanoilla. Tämän jälkeen he sitten kykenevät anomaan klinikka paikkoja ja toiset ne saavat välittömästi, toiset odottavat muutaman vuoden, mutta 6 vuoden odottamisen jälkeen saa varmasti paikan. Eli aika monimutkainen sydeemi :)

      Meillä on tuo kolmos semesteri kanssa se "balance of terror" :) Ei muuta kuin tsemiä keväseen ja katotaan jos tuosta loppukeväästä Rislo tulee käymään sielläpäin!

      Poista
  6. Moikka,

    Tosta lukuvuosi maksusta, jos en aivan väärin ymmärtänyt, niin onko se tosiaan 11000€/lukuvuosi? Tarton sivuilta ku selailin niin lukee et 5500€. Aivan käsittämätön hinta jos noin korkeelle nousee, tosin oman unelmansa eteen on valmis maksamaan mitä vain..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se noin on, 11 000 € vuodessa 6 v ajan. Tulevilla englanninkielisen ryhmän opiskelijoilla ei huhujen mukaan tule olemaan mahista vaihtaa vironkieliseen ryhmään (jolloin opiskelu muuttuisi ilmaiseksi).

      Jos hakisin nyt itse, niin varmaan tulisin tänne ensin puoleksi vuodeksi tai vuodeksi opiskelemaan viroa intensiivisesti, jotta voisi hakea sitten suoraan vironkieliseen ryhmään. Viroksi opiskelu on jatkossa ilmaista kaikille.

      Poista
    2. Moi! Onkohan tuo viroksi ilmaiseksi opiskelu vielä nykyään mahdollista? Etsiskelin siitä tietoa ja sain sellaisen käsityksen, että se ei olisi mahdollista..

      Poista
    3. Moi! En tiedä ollenkaan. Olen siinä käsityksessä, että vironkieliselle linjalle pitää olla tehtynä riigieksam, eli paikalliset yo-kirjoitukset. Tämä on kyllä ihan mutua, totuus selviää ottamalla yhteyttä yliopistoon.

      Poista
  7. Minua on alkanut kiinnostaa Tartossa opiskelu, ilmeisesti yliopistossa voi opiskella myös hammaslääketiedettä, mutta tiedätkö ovatko nämä opiskelut myös englanniksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa varmaan selvitellä asiaa yliopiston kotisivuilta, ja vastaus löytyy helpommin kuin blogista kysymällä: http://www.ut.ee/en/medicine-studies-estonian

      Poista
  8. Moi! Muistelisin, että olet joskus kirjoittanut tänne, että teet SAT-testin kolme kertaa (ja saitkin ekalla kerralla jo huippupisteet). En löydä nyt kyseistä postausta, joten kirjoitanpas tähän nyt :D Eli: teitkö uudestaan testin? Ja jos teit, niin mikä niistä vaikutti kouluunpääsyyn? Lähetettiinkö kaikki niistä Tartoon? Oon itse nyt hakemassa eläinpuolelle, ja olen ilmottautunut toukokuun ja kesäkuun testiin (EMÜn sivuilla lukee, että kesäkuun testit otetaan myös huomioon, vaikka aika myöhään ovatkin). Tuntuu vaan vähän "fuskaukselta" tehdä testit pariin kertaan... Suunnitelmana siis juurikin toukokuussa koittaa, ja kesäkuussa tsempata täysillä. Mutta jos ne kerta lähetetäänkin suoraan yliopistolle...

    Vielä noista todistusten käännöksistä muille hakijoille sanoisin, että käännätin työtodistukset (eläinpuolelta ainakin saa pisteitä mahdollisista asiakaspalvelu- ja eläimiin liittyvistä hommista) sekä muita "pikkutodistuksia" esim. kielten osaamisista auktorisoidulla kääntäjällä (yht. 5kpl) ja hinnaksi tuli suolaiset 120e. Tämä siis onnistui ihan skannauksella ja sähköpostilla, ja kääntäjä sitten lähetti postilla todistukset seuraavana päivänä. Netin kautta tilasin Ylioppilastutkintolautakunnalta käännökset kirjotusten tuloksista (á 33e) ja koulusta hain päättötodistuksen käännöksen (á 20e).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Tein lopulta kokeen 2 kertaa. Ekasta sain jo ihan hyvät pisteet, mutta pelasin onneksi varman päälle, sillä ne eivät olisi riittäneet sinä vuonna, kun minä hain tänne :-) Koululle lähetetään vain se pistemäärä, minkä itse valitset lähetettäväksi. En tiedä, millä tavalla se kokeen uusiminen olisi "fuskausta" - saahan kokeita uusia täällä koulullakin (/yo-kokeissa / autokoulussa / vaikka missä), jos kerrasta ei mene nappiin.

      Meillä piti olla viralliset käännökset koulutodistuksista, joita varten oli tarve tavata kääntäjä ihan kasvokkain. Ymmärtääkseni virallisia käännöksiä ei voi tehdä "etänä", mutta tämä nyt koski vain koulupapereita. YO-lautakunnan ja koulun käännökset todistuksista toki käy myös, joskin kääntäjä on nopeampi (jos vaikka jättää viime tippaan :).

      Poista
    2. Ahaa, asia selvä! Hyvä, ettei pidetä fuskauksena. Jotenkin vain tulee sellainen fiilis, kun Suomessa ne pääsykokeet on vain kerran, mutta nyt tosiaan onkin kyse testistä, joka vaikuttaa sitten sisäänpääsyyn.

      Toivottavasti nyt ei ole tätä tyttöä kusetettu 6-0, ainakin kääntäjä sanoi olevansa virallinen ja leimatkin käännöksiin löi... No, se selviää sitten jos paperit ei kouluun kelpaakkaan. Kääntäjä tosiaan on huomattavasti nopeampi kuin YO-lautakunta, papereita saa odottaa viikkojakin kun sieltä tilaa. Onneksi olen suht ajoissa :)

      Poista
    3. Hei K!

      Mitä tai ketä virallista kääntäjää käytit? Olen samassa tilanteessa ja etsimässä virallista kääntäjää. Toistaiseksi saamana käännöstarjoukset ovat niin kalliita, että 120 euroa viidestä käännösestä on ihan naurettavan halpa! (niinpä!) Joten olisiko mahdollista saada käyttämäsi kääntäjän tiedot minunkin käyttöön, jos vielä vastausta odottavat tarjouspyynnöt eivät kovin hyviä tuloksia anna...?

      Poista
  9. Tästä blokista se lähti, vuosi kului ja pääsin kuin pääsinkin Tartoon. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan huikeaa, onneksi olkoon! Kiva jos olen voinut olla avuksi :) siellä varmaan nähdään ensi vuonna, tule nykäisemään hihasta!

      Poista
  10. Moi ! Sellainen kysymys, että kuinka paljon yo-arvosanat vaikuttavat ja katsovatko pahalla jos on mennyt korottamaan? Entäs lukion päättötodistus? Voiko päästä sisälle jos saa hyvät pisteet tuosta SAT kokeesta ja on hyvä motivaatiokirje, mutta päättötodistus ei niin hyvä matikan ja fyssan kohdalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! En tunne uusia pääsyvaatimuksia kovin hyvin, sillä ne olivat minun aikanani erilaiset, ja muuttuvat joka vuosi. Näissä asioissa kannattaa lukea yliopiston sivut läpi hyvin, ja jos joku asia jää vielä epäselväksi, ottaa suoraan yhteys hakutoimistoon. Sieltä saa ajantasaisimman ja tarkimman tiedon.

      Poista
  11. Okei kiitos, katson vielä noita yliopiston sivuja :) Entäs osaatko yhtään sanoa että tarvitaanko joku suosittelija sinne? Tarvittiinko sinun aikanasi jotain opettajaa suosittelemaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääkispuolelle ei ainakaan koskaan aikaisemmin ole vaadittu suosituskirjeitä, eikä kai nytkään.

      Poista