Sivut

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Blogin loppu

Tähän on tultu. On aika sanoa heippahei tälle blogille. Kirjoittaminen ei juuri nyt innosta, ja jos joskus jatkan blogailua, haluan tehdä sen jossain muualla.

Tämän blogin tarkoitus oli dokumentoida matkani lääkikseen, ja sen se on myös tehnyt. Olen saanut ihan henkilökohtaista palautetta, että näistä jutuista on ollut monelle Tarttoon (ja muualle ulkomaille lääkikseen) hakevalle paljon hyötyä ja inspiraatiota - olen siitä todella iloinen :) Lääkishakua koskevat tekstit jäävät tänne, jos niitä joku sattuu vielä joskus kaipaamaan. En päivitä täällä enää mitään tekstejä, enkä lue kommentteja tai blogin mailia.

Kiitos sinulle, lukija, näistä vuosista. Jatkan omaa matkaani lääkiksessä ja tankoilun ja liikunnan parissa. Jos törmätään joskus, niin tule sanomaan moi!

-Anne

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Syksy takana, kevät ja klinikka edessä.

Ai hei katos vaan, mullahan oli tällainenkin olemassa... blogi! Olin ihan unohtanut koko jutun... Kuten ehkä päivitystahdista huomaa. No mutta, täällä ollaan.

Kolmosen syksyn koerumba vei hurrikaanin lailla mukanaan loppusyksystä, ja millekään ylimääräiselle ei juurikaan riittänyt energiaa tai kiinnostusta. Syksyn alku sujui leppoisasti, mutta loppupuolista (viimeiset ~6 viikkoa) olivat just sitä, mitä saattoikin vanhempien vuosikurssien puheista. 
2015-02-14 15.24.37
Valoa pimeydessä.
Syksy oli pimeä ja pitkä, mutta meni silti supernopeasti. Kokeita oli pal-jon. Paljon. Keskimääräisesti joka viikko 2, mutta syksyn alussa tahti oli suorastaan leppoisa, ja syksyn lopussa jotain muuta. Mutta siitä selvittiin. Jos innostun, kirjoittelen syksystä joskus myöhemmin lisää.

2015-03-07 19.39.53
Kandiaiset ja TaSLOn puheenjohtajan Iiriksen puhe.
Siitä tosiaan selvittiin :-) Ansaitusti syksyn läpi taistelleet vuosikurssilaisemme juhlivat eilen kandiaisia täällä Tartossa. Prekliiniset eli teoriaopinnot ovat nyt takana, ja edessä on suuri ja jännittävä klinikka. Siitäkin ehkä joskus vielä lisää. Olennaista on nyt se, että kliinisten opintojen myötä olemme nyt lääketieteen kandidaatteja. LK on arvonimi, ei tutkinto. Suomessa töihin mennessämme käytämme LK:n titteliä, ja 4. ja 5. vuosikurssien jälkeen saamme mennä ns. kandilääkäreinä töihin. 

hallitus2015
TaSLOn hallitus 2015.
Päädyin TaSLOn hallitukseen tänäkin vuonna, tällä kertaa uudella pestillä. Minusta tuli jäsenlehtemme Caput Lignumin päätoimittaja, ja lehden koostaminen ja taittaminen 2 kertaa vuodessa lankesi nyt minun syliini :-) Jää nähtäväksi, millainen journaali saadaan aikaan.

2015-03-01 12.13.55


Reeniä reeniä myös, aina kun jaksaa. Punttia teen nykyisin paljon vähemmän kuin ennen, ehkä kerran viikkoon. Tolppaa, tanssia ja notkeustreeniä sitäkin enemmän. Mikä nyt sattuu huvittamaan.

Sellaista. Vaikken ole blogia päivitellyt, se on silti ollut aina välillä mielessä. Diggailen kirjoittaa, mutta en ole ihan varma, mistä oikein kirjoittaisin. Koulusta, opiskelusta, treeneistä, tankoilusta, kaikesta muusta? Tämä blogi on varsinainen sillisalaatti, punaista lankaa ei ole näkynyt vuosiin. Olen harkinnut myös kokonaan uuden blogin perustamista, tämä nykyinen on jotenkin niin vanha ja kulunut. No, jääköön harkintaan. 

torstai 21. elokuuta 2014

Opiskeluasiaa - Tartto FAQ


Täällähän on sutinaa! No, tässä kun sai blogi-vauhtia päälle, niin antaa mennä nyt sitten. Tämän blogin mailiboksissa on ollut "jo hetken aikaa" muutama vastaamaton maili, jotka olen suoraan sanottuna unohtanut sinne. Muusta minulta ei juuri kysytä kuin Tartossa opiskelusta, joten laitetaan tänne nyt sitten vastauksia kaikille nähtäväksi.

Huomautan tässä vaiheessa, että minä en ole Tartossa opiskelun suhteen minkäännäköinen auktoriteetti. Kuulun kyllä Tarton Suomalaisten Lääketieteen Opiskelijoiden hallitukseen tällä hetkellä, mutta tässä blogissa esitetyt mielipiteet ovat puhtaasti minun omiani. Tarttoon hakemiseen liittyvät kysymykset voi "virallisesti" esittää tähän sähköpostiosoitteeseen: taslo.opiskelijainfo (A) gmail.com. Tämä on opiskelijajärjestömme mailiosoite, ei koulun. Vastailen näihin juttuihin ja kirjoittelen ns. omaksi ilokseni, joten jos sinulla on hakemisesta tai opiskelusta enemmän kysyttävää, niin suositan laittamaan sähköpostia ylläolevaan mailiosoitteeseen tai suoraan Tarton yliopistolle.

Kaksi aihealuetta herättää Tarton lääkikseen liittyen kaikista eniten kysymyksiä: rahoitus, sekä kemian ja fysiikan opiskelu. Isken tähän nyt vastauksia, joita olen laittanut joskus sähköpostitse aiheesta kyseleville.



Rahoitus

Kuten yleensä ulkomailla, Tartossa opiskelu on maksullista. Viime vuonna aloittaneille opiskelijoille systeemi muuttui täysin, sillä koko tutkinto on jatkossa järjestetty englannin kielellä. Hintaa 6 vuoden opiskeluille tulee noin 70 000 e. Ymmärrettävästi opintojen rahoitus mietityttää, sillä kyseessä on iso, iso raha. Lukukausimaksut hoidetaan 2 erässä lukukauden aikana, ja kyllä se useamman tonnin tilisiirto hieman kirpaisee.

Suoraan sanottuna en tiedä juurikaan, millä muut suomalaiset nykyään rahoittavat opintonsa. Ymmärtääkseni monilla on mm. laina pankista ja/tai vanhemmilta, tai sitten vanhemmat ovat lupautuneet hyväntekijöiksi. Opintojen rahoittaminen työnteolla Virossa on mahdotonta ja kannattamatonta, ja Suomessa töissä käyminen erittäin hankalaa opiskelujen intensiivisyyden vuoksi. Sitäkin kyllä tapahtuu (varsinkin myöhemmillä vuosikursseilla), joskin touhu käy aika raskaaksi jossain vaiheessa. Pakolliset läsnäolot kursseilla eivät juurikaan jousta.

Olen itse ns. "edellistä" sukupolvea, jolle maksut olivat nykyistä alhaisemmat, ja juuri sain itse nyt Viron valtion rahoittaman stipendipaikan. Oma opiskeluni on siis loppuajalta ilmaista, koska opiskelen viron kielellä. Jatkossa Tarttoon tuleville ei tämä ole enää mahdollista, vaan opinnoista täytyy varautua maksamaan täysi hinta kuuden vuoden ajalta. Koska vironkielisestä opiskelusta ei jatkossa enää veloiteta mitään, on ns. "enkkuryhmä" yliopiston ainoa rahanlähde. Tästä syystä en usko, että kukaan englanninkielisestä ryhmästä myöskään lentää koulusta ulos, jos vain yritystä löytyy. 

Lentääkö sieltä oikeasti ulos, jos ei pärjää?

Lyhyt vastaus on "kyllä". Pidempi vastaus on sitten hieman mutkikkaampi. Tartossa kurssin loppukoetta eli eksamia saa yrittää tehdä 3 kertaa, jonka jälkeen oppilas eksmatrikuloidaan, eli potkaistaan koulusta ulos. Käytännössä heikon koemenestyksen yllättäessä suurin osa menee ensimmäiseen uusintaan, kun se järjestetään (eli yleensä parin viikon sisään ensimmäisestä kokeesta). Jos uusinta feilaa, on optiona tehdä toinen uusinta (eli viimeinen yritys) kun se järjestetään, tai pitää välivuosi, ja sen jälkeen tulla tekemään koe. Jos kolmannesta eksamista napsahtaa hylsy, on potkut luvassa välivuoden pidosta huolimatta, se ei siis "nollaa" yrityskertoja.

Jotkut vanhemmat opiskelijat ovat kertoneet, että välillä noiden uusintojen välillä on vain päivä tai pari aikaa, joten ihan alusta lähtien kannattaa panostaa siihen ensimmäiseen kokeeseen, eikä ajatella jättävänsä jotain "sit uusintaan". Täällä Tartossa se on vähän huono taktiikka. Olen ymmärtänyt, että eksmatrikuloinnin suhteen säännöt ovat muuttuneet nyt lähiaikoina, enkä ole tämän koko kuvion kanssa ihan kartalla. Ilmeisesti nyt potkuja ei tulisi ihan niin ankarasti, vaan välivuoden pidon jälkeen voisi päästä jatkamaan samasta kohdasta, tai jotain sellaista. En toisaalta ole myöskään ajatellut feilata mitään eksameita, joten tätä ehtii miettimään lisää sitten, jos hylsy napsahtaa :-)


Paljonko kemiaa ja fysiikkaa tulee osata?

Molempia on ensimmäisenä lukukautena yksi kurssi, ja kemia vaihtuu sen jälkeen puolentoista vuoden biokemian kurssiin. Fysiikan kurssista merkittävin osa on biofysiikkaa, joka on teknisyydestään huolimatta ihan kivaa ja mielenkiintoista. Biofysiikka käsittää esimerkiksi hermosolun sähkövarauksen toiminnan ja liikkumisen, miten silmä tai korva toimii fysikaalisesti, miten veri kiertää suonissa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat, jne. Varsinainen fysiikan osio valitettavasti on todella puuduttava, mutta läpipääsyn kannalta ei onneksi kovin merkityksellinen. Samoja asioita käsitellään ja laajennetaan sitten kakkosvuonna fysiologian kurssilla.

Kemia on sitten monelle, myös itselleni, ollut se isompi murheenkryyni. Tämä on johtunut lähes täysin opetukseen liittyvistä tekijöistä, jotka ovat kuluneen vuoden aikana muuttuneet merkittävästi. En siis tiedä, mitä tuleville vuosikursseille on tarjolla kemian kurssin suhteen. Sen sanon kuitenkin, että KAIKKI on kiinni omasta osaamisesta ja opiskelusta - itselläni ei ollut minkäänlaista kemian taustaa, ja olin yksi hyvin harvoista, jotka eivät joutuneet uusimaan yhden yhtä kemian välikoetta (joita oli paljon).

Pari juttua auttoi: katsoin läpi varmaan kaikki Khan Academyn ja New Bostonin opetusvideot, ja niistä oli iso apu. Wikipediaa suurkulutin myös, koska en omistanut mitään hyvää oppikirjaa, ja koululta saadut materiaalit olivat ns. "wikipedia-pohjaisia". Kannattaa tsekata kemian ja fysiikan artikkeleista Wikipedian Simple English -kieli, jossa asiat on väännetty rautalangasta nopeasti omaksuttavaan muotoon. Materiaalia ja ulkoa opeteltavaa oli meillä ainakin paljon, ja päädyin lopputulokseen, että apinamainen kaavojen ulkoa opettelu on itselleni nopein keino päästä kokeista läpi. Labratöissä kannattaa koittaa löytää pariksi joku, jolla on vähän kemian osaamista, siitä oli tosi iso apu. Kemian laskukokeeseen meinasin aluksi hajota, mutta harjoittelemalla ne laskut alkoivat sujua. 

Kemia vaihtuu biokemiaan ekan lukukauden jälkeen, ja biokemma on jo onneksi vähän relevantimpaa ja järkevämpää. Tokana vuonna se on parhaimmillaan jo ihan kivaa. Oma osaamiseni kurssin alussa oli sitä luokkaa, etten tiennyt kemiallisten kaavojen väkkyröiden ja kiemuroiden edes tarkoittavan hiiltä. Orgaanista kemiaa osaavat saavat nauraa nyt :-) Biokemian loppuarvosana molempina vuosina oli silti A, joten jälleen kerran oma työ merkkaa kaikista eniten. Kurssin alussa on vaan tyhmä ja turhautunut olo, mutta onpahan motivaatiota opiskella.

Mitäs nää kiemurat nyt meinaskaan?

Paljonko SAT-kokeesta tarvitaan pisteitä?

Ei hajuakaan. Sisäänpääsykriteerit ovat muuttuneet joka vuosi, ja SAT Biology on nykyisin vain yksi hakuvalintaan vaikuttavista tekijöistä. Vinkkejä kokeeseen löytyy kyllä tästä blogista, mutta en osaa suoralta kädeltä heittää mitään "varmaa" pistemäärää.

Minkälainen kaupunki Tartto on?

Tartto on kiva paikka, ja suurin osa suomalaisista asuu keskustan lähettyvillä. Tartto on noin 100 000 asukkaan kaupunki, eli suunnilleen Lahden kokoinen. Itse asun koulua lähempänä, noin 20 min kävelymatkan päässä keskustasta. Aika rauhallinen tämä koko kaupunki on, jos nyt ei laske mukaan kaupungin vilkkainta tietä (Riia). Itse asuin ekan vuoden Riian varrella ytimessä, mutta muutin tänne vähän kauemmas, ja olen viihtynyt hyvin. Suomalaiset asuvat yleensä hyvissä ja paikalliseen tasoon nähden kalliissa asunnoissa, ja asumiskuluihin menee keskimäärin varmaan jotain 300 ja 500 e väliltä. Paikallisena erikoisuutena ns. kommunaalit, eli lämmityskulut, jätehuolto, vesi, yleisten tilojen siivous yms. tulevat vuokran päälle maksettaviksi, ja vanhoissa taloissa voivat olla hyvinkin korkeita. Joissain asunnoissa kommunaalit on sisällytetty vuokraan. Kämppää vuokratessa kannattaa tiedustella, kuinka isoiksi kommunaalit nousevat talvella.


Treenimahdollisuuksia löytyy vaikka minkälaista - kuntosaleja on useampia, sekä tanssikouluja, joogapaikkoja, uimahalli yms. Tarton suomalaisten lääkisopiskelijoiden ry (TaSLO) järkkää kaikennäköistä kivaa ohjelmaa, mm. sulkapalloa, beach volleytä, joogaa, venyttelyä, crossfitiä jne. Treenikavereitakin löytyy kyllä, täällä elää aktiivista porukkaa :)

Kaupungissa on myös reilu parikymmentä tuhatta opiskelijaa, joten iltaohjelmaakin löytyy lähes vuoden jokaiselle päivälle. Itse en ole kova tyttö käymään baareissa, mutta a) niitä riittää ja b) alkoholi on varsin edullista.


Tulihan tuota nyt kirjoitettua! Kysymyksiä saa kyllä laittaa mullekin, mutta pyrin jatkossa vastailemaan niihin etupäässä täällä blogissa, jotta muutkin voisivat mahdollisesti vastauksista hyötyä. Ihan hyvä itsellekin välillä miettiä näitä opiskeluasioita, varsinkin kun kesälaitumilta pitäisi palailla koulunpenkille jo reilun viikon päästä... :-)

maanantai 2. syyskuuta 2013

Tartossa taas


2013-08-29 16.43.57

Oi Viro. Täällä kuuma vesi on kiehuvaa, ja sopivasti lämpimän veden saanti vesihanasta jostain syystä aina vaikeaa. Ruoka on halpaa ja tomaatit doupattuja, eikä kassamyyjä todennäköisesti katso silmiin. Kanssaopiskelijan sanoin Virossa mikään ei sovi ensiyrittämällä, mutta kaikki järjestyy lopulta.

2013-09-01 102

Varsinainen ikävä tänne ei ole ollut, mutta täällä on todella kiva olla taas. Lensin viime viikon torstaina taas Tarttoon uutta alkavaa lääkisvuotta varten. Anne, Cursus II. Hämmentävää, vastahan minä aloitin? Kaikki viime vuonna opittu on onneksi unohtunut kesän aikana, jotta varmasti olisi opittavaa tänäkin vuonna.

2013-08-31 08.24.33

Tänään oli ensimmäinen koulupäiväkin. Ensimmäiset viikot ovat vähän leppoisampia, sillä osa aineista alkaa myöhemmin, mutta ihan helpolla ei kuitenkaan päästä - eka koe on jo viikon päästä, iiks. Luottamusta herättävää on, etten tänään tunnilla muistanut edes, miksi niitä jutskaleita kutsuttiin joita molekyylit muodostavat toistensa välille (bonds, sidokset)...


Biokemiahan jatkuu viime vuodelta, mutta kaikki muut alkavat aineet ovat ihan upouusia: epidemiologia ja biostatistiikka, immunologia, fysiologia, mikrobiologia ja meditsiiniteooria, mitä se sitten liekään. Viron kielen opiskelu jatkuu myös, ja sitä yritän tankata nyt itsekin ahkerasti.





perjantai 9. elokuuta 2013

Helpot hapankurkut

Hapatus jatkuu! Hapankaalia on tietoni mukaan ainakin muutama testannut, mutta kaikki eivät kuitenkaan ole hapankaalin ystäviä. Suolakurkuista (hapankurkuista) tykkää ehkä useampi. Hapatetut eli maitohappokäyneet kurkut ovat ihan eri asia, kuin kaupan etikassa lilluvat mauste- tai herkkukurkut.  Etikkaan säilötyt kurkut eivät sisällä maitohappobakteereja, eikä niillä siten ole vastaavia terveysvaikutuksia kuin maitohappokäyneillä ruuilla. Kuulemani mukaan aitojen hapankurkkujen maku on myös huomattavasti parempi. Hapankurkkuja myydään kaupoissa yleensä venäläisen suolakurkun nimellä, eikä ainesosissa ole etikkaa. Lähikaupassani 2 kappaletta hapankurkkuja kustansi vajaat 3 euroa, joten huomattavasti halvempaa ja jännempää on tehdä itse! :-)

Mua ei saisi rahastakaan syömään hapankurkkuja (YÄK), mutta M tykkää niistä. Kädet syyhysivät hapankaalin jälkeen tehdä jotain muutakin hapanta, joten kokeilin sitten kurkkuja.


Helpot hapankurkut

tuoreita ja hyväkuntoisia avomaan kurkkuja
suolavettä: 1 rkl merisuolaa per 1 litra huoneenlämpöistä vettä
hapatuksen käynnistäjä: esim. heraa, pala hapankaalia, probiootteja tms. (lue lisää ohjeista)
(mausteita, esim. valkosipulin kynsiä, tilliä tms.)

Pese kurkut huolellisesti, poista kannat ja pilko viipaleiksi tai tikuiksi. Asettele kurkut puhtaaseen lasiastiaan tiiviisti, ja viritä päälle joku paino, mikä pitää ne nesteen alla. Itse pilkoin kurkut muuten viipaleiksi, mutta päälle viritin sopivan mittaisia kurkkutikkuja, jotka estivät viipaleiden nousemisen pinnalle. Kaada päälle suolavettä, kunnes kurkut peittyvät reilusti.

Toisin kuin hapankaali, kurkut eivät välttämättä lähde itsestään aina hyvin käymään. Hommaa voi toki testata pelkällä suolavedellä, mutta varmimman lopputuloksen saa, kun laittaa astiaan mukaan jotain, mikä käynnistää hapatuksen. Tähän sopii periaatteessa mikä tahansa, mikä sisältää maitohappobakteereja. Itse laitoin mukaan vähän kaalimehua aiemmasta hapankaalisatsista, ja pala hapankaalia tai jotain muuta hapatettua ruokaa kävisi yhtä lailla. Myös hera on todettu hyväksi käynnistäjäksi (huom. eri asia kuin heraproteiinijauhe). Heraa saa laittamalla jogurttia, piimää tai pehmeää rahkaa kahvinsuodattimeen valumaan esim. yöksi - irtoava neste on maitohappobakteereja sisältävää heraa, jota voi laittaa hapatuksen aloittajaksi kurkkusatsiin pari ruokalusikallista. Periaatteessa myös probioottikapselin sisältöä voisi käyttää, mutta eri bakteerit käyttäytyvät eri tavalla, joten lopputulos voi olla arvaamaton. Suosittelisin nestettä tai hapatetun kasviksen palaa aiemmasta hapatussatsista (tai kaupan hapankaalista tai -kurkusta), tai heraa.

Kun kurkut on viritetty nesteen pinnan alle ja mukana on mahdolliset mausteet (mulla oli 3 valkosipulin kynttä), peitä purkki harsolla tai kannella, mutta EI ilmatiiviisti. Anna hapattua 1-3+ päivää huoneen lämmössä, ja maistele kurkkuja välillä. Kun ne ovat sopivan happamia, siirrä purkki jääkaappiin ja syö pois omaan tahtiin.

Unohdin ottaa kuvan tekovaiheesta, joten tässä teille satsin ainoa selviytyjä.

2013-08-04 20.22.30
Survivor.

torstai 1. elokuuta 2013

Superhelppo kotitekoinen hapankaali


Hapankaalireseptejä on netti pullollaan, mutta tämä on testattu ja koettu erittäin toimivaksi, maukkaaksi ja erityisen helposti. En tiedä sinusta, mutta minulla ei ainakaan ole 15-asteista maakellaria, fermentaatioruukkuja tai mitään hapatuksen käynnistäjiä kotona, joten tein yksinkertaisesti. Olen kuullut, että se on kaunista. Kuten tämäkin:

2013-08-01 09.54.42

Superhelppo kotitekoinen hapankaali

Ainekset
1 kg kaalia tai punakaalia
~15 g suolaa eli noin ruokalusikallinen
(vettä)

Välineet
iso kattila tai ämpäri murjomista varten
lasinen astia käymistä varten
perunasurvin tai muu kalikka
puisia grillitikkuja tai joku muu soveltuva paino

Pikaohjeet:

1. Ota talteen pari isoa kaalinlehteä ja pilko loppukaali
2. Hiero suola kaalihakkeeseen kattilassa
3. Murjo kaalia, kunnes sen mehut irtoavat hyvin
4. Siirrä kaali käymisastiaan ja painele se hyvin alas
5. Varmista, että kaali peittyy nesteeseen - lisää tarvittaessa suolavettä
6. Peitä pinta isoilla kaalinlehdillä ja lisää paino, joka pitää kaiken kaalin nesteen alla
7. Peitä löysästi kannella tai harsolla ja siirrä käymään
8. Odota 2-3 päivää ja siirrä jääkaappiin.

1. Ota talteen pari isoa kaalinlehteä ja pilko loppukaali
Valitse kaupassa hyvännäköinen, siisti ja kiinteä kaali. Puhtaasta kaalista ei tarvitse kuoria päällimmäisiä lehtiä pois tai edes pestä niitä, sillä ne sisältävät hyviä maitohappobakteereja, jotka auttavat käynnistämään fermentaation. Ota pari päällimmäistä isoa lehteä talteen kokonaisena, sillä tarvitset niitä myöhemmin. Loput kaalista voit pilkkoa haluamallasi tavalla. Suomalainen kaupoissa myytävä hapankaali on pilkottu tai raastettu ihan pieneksi soiroksi, mutta itse tykkään pureskella vähän isompaa palasta. Oma hapankaalini on siis mallia chunky, mutta kaalihakkeen koolla ei ole hapatuksen kannalta väliä.

2. Hiero suola kaalihakkeeseen kattilassa
Iske pilkottu kaali kattilaan tai ämpäriin, ja lisää suola. Hiero suola kunnolla kaaleihin ja sekoita hyvin. Suola irroittaa kaaleista nestettä, ja seuraavan vaiheen tarkoituksena on murjoa kaalia niin, että se pehmenee, rakenne rikkoutuu ja kaalimehut irtoavat hyvin kaalista. Suolatun kaalin voi jättää muhimaan pöydälle kannen alle vartista tuntiin, jonka jälkeen mehut irtoavat paljon paremmin.

3. Murjo kaalia, kunnes sen mehut irtoavat hyvin
Kaalin murjonta on paras osa! Väkivaltaisuuden takia tämä osuus pitää tehdä jossain muussa kuin lasisessa astiassa. Itse käytin kattilaa ja perinteistä puista perunasurvinta (tähän malliin). Jos perunasurvinta ei nyt just löydy, käytä mielikuvitusta. Mikä vaan kestävä esine, jossa on kohtalaisen tasainen pohja käy; metallinen astia, pienempi kattila, kuksa, mitä vaan. Murjo, hakkaa ja murskaa kaalia! Tämän voi ottaa treenistä. Tuoreet valkokaalit ovat varsin mehukkaita ja nesteet irtoavat niistä helposti, mutta punakaali oli haastavampi. Samoin kaalisilpun koko vaikuttaa, ja pienemmästä raasteesta neste irtoaa paljon helpommin.

4. Siirrä kaali käymisastiaan ja painele se hyvin alas
Ideaalitilanteessa kaalin saa murskattua niin, että se peittyy painaessa omaan mehuunsa. Tällä ei kuitenkaan ole käytännön valiä, sillä kuivemman kaalisilpun kanssa voi käyttää lisänä vettä. Kaalia saa hakata ihan reippaasti, ja kun olet saanut tarpeeksesi, siirrä kaali mehuineen lasiseen astiaan. Itselläni on käytössä vajaan parin litran vanha säilykekurkkupurkki, joka oli tarkoitukseen loistava. Myös CocoVin kookosöljypurkki on erinomainen, se vetää litran. Painele kaali survimella tai käsin tiiviisti astian pohjaan, niin että väliin ei jää ilmaa.

5. Varmista, että kaali peittyy nesteeseen - peitä pinta isoilla kaalinlehdillä, lisää tarvittaessa suolavettä ja lisää paino, joka pitää kaalin nesteen alla
Peitä koko kaalikeko niillä parilla isolla talteen ottamallasi kaalinpalalla. Ideana on vain pitää pientä kaalihaketta nousemasta pintaan. Peiton ei tarvitse olla täydellinen. Paina kaalia peittoineen alaspäin, ja mikäli neste ei nouse selkeästi kaalien yli, lisää suolavettä (1 rkl suolaa per 1 l vettä, sekoita hyvin). Mikään osa kaalista ei saa nousta nestepinnan yläpuolelle, tai se alkaa todennäköisesti homehtumaan. Tämä on tärkein osuus! Purkkia ei kuitenkaan kannata täyttää ihan piripintaan asti, vaan tyhjää tilaa saa jäädä reippaasti.


2013-07-30 18.22.58

Oman kerroskaalini (puna- ja valkokaalia) peitin ensin kaalinlehdillä, ja lisäsin vielä aika reippaasti suolavettä, kun punakaalista ei paljoa mehua irronnut. Sain astian kivasti täyteen, mutta se ei ole pakollista. Kaalinlehtien päälle ennen kapenevaa suuaukkoa viritin grillitikun pitämään kaalinlehdet alas painettuna (katkoin sen sopivan pituiseksi). Tein viimeksi kimchi-hapankaalisalaattia, jonka määrä oli puolet pienempi, joten laitoin koko komeuden päälle tavallisen pienen juomalasin painamaan kaalinlehtiä alas. Periaatteessa yhtä hyvin voisi myös joka päivä useamman kerran lusikalla painaa kaaleja nesteen pinnan alle, mutta painon käyttäminen on varmin keino.

6. Peitä löysästi kannella tai harsolla ja siirrä käymään sopivaan paikkaan
Kannen tarkoitus on pitää ötökät ja muut loitolla. ÄLÄ peitä purkkia ilmatiiviisti, tai saat parissa päivässä hapankaalipäällysteiset seinät, sillä purkki voi räjähtää. Sopiva käymispaikka on huoneenlämpöinen, auringonvalolta suojattu ja mielellään niin lähellä, että voit helposti kurkata, miten kaali voi. Sitten vaan odotellaan!

1-2 päivän kuluessa pitäisi kaalipurkkiin alkaa kertymään pieniä ilmakuplia - tämä on merkki happamoitumisesta ja siitä, että fermentaatio on hyvin käynnissä. Anna itsellesi high-five onnistumisen juhlistamiseksi, ja tsekkaa purkin nestepinta. Kaalien pitäisi olla kokonaan nesteen peitossa, ja nesteen pinta on todennäköisesti noussut käymiskaasujen tuotannon vuoksi. Kaali alkaa myös nopeasti tuoksua hieman happamalta, mutta ihan miellyttävältä.

2013-07-31 13.10.46

Jos kaali käy esim. keittiötasolla, purkki kannattaa pitää syvän lautasen päällä, jotta kaalimehut eivät valu pitkin pöytiä, kuten kuvassa (myös käymiskaasukuplat ovat näkyvissä). Fermentaation jyllätessä purkit tulvivat usein yli. Paina kaalia päivittäin tai jopa useamman kerran päivässä alaspäin lusikalla niin, että nestekuplat pääsevät pintaan. 

7. Odota 2-3 päivää ja siirrä jääkaappiin.
Pidä kaali turvassa ja hoivaa sitä hellästi, ja ennen pitkää se alkaa näyttää houkuttelevan syömäkelpoiselta! Oma kaalisatsini kävi 2 päivää, mutta talvella vaadittava aika voi olla pidempikin. Mistä sitten tietää, että kaali on valmista? Käytä aistejasi. Tämä on tärkeää, sillä kun puhutaan luonnollisesta käymisprosessista joka on bakteerien ja hiivojen varassa olevaa toimintaa, on aina mahdollista, että jotain on mennyt pieleen. Haista ensin kaaliastiaa; hajun pitäisi olla... hapankaalimainen. Tiedät kyllä, jos olet syönyt joskus hapankaalia. Hapan, mutta ihan miellyttävä, eikä missään nimessä mätä tai paha. Ota haarukalla lautaselle vähän kaalia, ja haista sitä. Jos et havaitse mitään puutteita, maista. Om nom!

Maistelu kannattaa heti 2. päivästä lähtien, ja kun maku on omaan suuhusi hyvä ja riittävän hapan, siirrä astia jääkaappiin. Käyminen hidastuu merkittävästi jääkaapissa, mutta ei lopu kokonaan - hapankaali säilyy jääkaapissa helposti kuukausia, mutta happanee lisää pikkuhiljaa. Omatekoisen hapankaalin kanssa sitä ongelmaa ei kyllä pitäisi olla, sillä se on hyvää! Oma hapanpunakaalini oli ainakin täydellisen rouskuvaa ja sopivan miedon hapanta. Kaupan hapankaalit ovat mielestäni tasoltaan epätasaisia (osa raa'an oloista ja osa todella hapanta), ja hinta omatekoiselle on ainakin 5 kertaa pienempi. Omatekoisen ruuan syöminen on lisäksi jotenkin erityisen tyydyttävää. Ja se sopii kaiken kanssa.

2013-08-01 10.07.27

Lisää hapattamisesta voi lukea aiheelle omistautuneelta erinomaiselta nettisivulta: Cultures for Health. Tiedän ainakin yhden (Anni!), joka varmaankin kokeilee tätä :-) Kertokaahan, miten testailut onnistuvat!

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Hapattamista Glimsin tilalla

Olin eilen Glimsin tilalla oppimassa lisää hapattamisesta. Olen kefiirinteon, kombuchan ja kaiken muun hapatuksen myötä ollut koko ajan vaan kiinnostuneempi fermentoinnista ja hapatetun ruoan terveysvaikutuksista. Tilalla järjestettiin työnäytös, jossa selitettiin hapattamisen periaatteet samalla tehden hapankaalia, -kurkkuja sekä -kesäkurpitsaa. Asia oli pitkälti ennestään tuttua sillä olen lueskellut aiheesta paljon, mutta on kiva kuulla muidenkin kokemuksia ja toimivia reseptejä.

2013-07-30 12.39.01
Hapankurkut työn alla.
2013-07-30 12.30.54
Kaalinhakkausta ammattilaismaisella pulikalla.
Olin juuri paria päivää aikaisemmin saanut ensimmäisen oman erän kimchiä valmiiksi, ja liian isoa suolamäärää lukuunottamatta se onnistui hyvin. Tekemällä selkeästi oppii, mutta oman hapankaalin tai muiden kasvisten teko on kyllä älyttömän helppoa. Heti näytöksen jälkeen kaupasta tarttui mukaan iso punakaali, joka on parhaillaankin keittiössä tekeytymässä, kuten myös kookosjogurtti ja pari satsia kefiiriä :-D. Minäkö hurahtanut?
2013-07-30 12.52.59
Helppoa kuin hapankaalin teko.

2013-07-30 13.16.50
Satsit valmiina happanemaan.
Valmista näytöksessä ei tietenkään vielä tullut, sillä happaneminen kestää päivistä viikkoihin. Se on musta jotenkin jännän palkitsevaa touhua. En osaa kasvattaa tai pitää hengissä mitään kasveja, mutta kefiiriä tai hapankasviksia tehdessä tuntuu, kuin loisi jotain elävää. Sinänsä sitä luokin, sillä maitohappobakteereille täytyy luoda oikeanlaiset olotilat, jotta ne pääsevät lisääntymään ruuassa.

Glimsin tila Espoossa oli uusi tuttavuus. Maatilamuseo on Jorvin vieressä, ja siellä on paljon nähtävää ja opittavaa siitä, millaista elämä oli sata vuotta sitten. Työnäytöksiä ja muita workshoppeja järjestetään koko ajan, ja ne sisältyvät pääsymaksun hintaan (4/3 €). Kannattaa käydä, jos liikkuu lähistöllä.

2013-07-30 11.58.23
Wanhan ajan keittiö.
2013-07-30 13.43.29
Angry bird.
2013-07-30 13.45.14

Kun saan hapankaalin valmiiksi (ja kun se onnistuu erinomaisesti), postailen helpon kaalireseptin tänne. Kimchin tekoa harjoittelen vielä, ja laitan siitäkin myöhemmin lisää juttua.